Kielitaidon osoittaminen

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskieli tarkoittaa sitä kieltä, joka on ollut hakijalla opetuskielenä peruskoulussa, lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa ja josta hakija on saanut hyväksytyn äidinkielen arvosanan päättötodistukseen (Valtioneuvoston asetus 481/2003). Jos hakija on suorittanut peruskoulun yhdellä ja lukion toisella kotimaisella kielellä, voi hakija itse valita koulusivistyskielensä.

Hakija voi todentaa suomen kielen olevan hänen koulusivistyskielensä näillä suorituksilla:

• hyväksytty arvosana suomi äidinkielenä peruskoulun päättötodistuksessa,
• hyväksytty arvosana suomi äidinkielenä lukion/toisen asteen päättötodistuksessa,
• ylioppilastutkinnossa suoritettu hyväksytty arvosana suomi äidinkielenä,
• ylioppilastutkinnossa suoritettu suomen kieli toisena kielenä (S2) vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur (M)
• suoritettu ammatillinen perustutkinto, jossa hyväksytty arvosana suomi äidinkielenä.

Mikäli hakija ei ole suorittanut perusopetusta, toisen asteen tutkintoa tai muuta korkeakoulukelpoisuuden antavaa tutkintoa suomeksi, voi hakija todentaa kielitaitonsa seuraavilla tavoilla:

a) Toisen asteen koulutus/tutkintoon kuuluva osa tai koe
Hakija voi todentaa kielitaitonsa seuraavilla suorituksilla:

• Ylioppilastutkinnossa ylimääräinen suomi äidinkielenä -koe suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude (M)
• Ylioppilastutkinnossa suomi toisena kotimaisena kielenä -koe:
  – pitkä oppimäärä (A-oppimäärä) suoritettu vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E)
  – keskipitkä oppimäärä (B1-oppimäärä) suoritettu arvosanalla laudatur (L)
• IB-tutkinnossa: A-taso suoritettu hyväksytysti
• IB-tutkinnossa: B-taso suoritettu vähintään arvosanalla 5
• EB-tutkinnossa:
  – L1-kieli suoritettu hyväksytysti
  – L2-kieli suoritettu vähintään arvosanalla 7
• RP-tutkinto Helsingin Saksalaisessa koulussa (tai vastaava tulos DIA-tutkinnosta):
  – suomi äidinkielenä suoritettu hyväksytysti
  – suomi toisena kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 8
• Kulkuri-etäkoulun perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot suomen kielestä hyväksytysti suoritettu

b) Kielikokeet:

• Opetushallituksen yleinen kielitutkinto (YKI) suoritettu tasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen)
• Valtionhallinnon kielikoe suoritettu arvosanalla hyvät taidot kaikista osa-alueista (puhuminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen)

c) Korkeakoulututkinnolla/-opinnoilla:

• hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon, jonka opetuskielenä on suomi
• hakija on tehnyt vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallisen lopputyön suomeksi
• hakija on tehnyt korkeakoulussa hyväksytyn kypsyysnäytteen suomeksi
• hakija on suorittanut seuraavat kieliopinnot:
  • korkeakoulututkinto suomen kieli pääaineena
  • suomen kieli 60 op/30 ov

Hakija joka hakee kandintutkintoon johtavaan koulutukseen voi todentaa kielitaitonsa kolmella eri tavalla. Pääasialliset tavat ovat: koulusivistyskieli, opetuskieli (kokonainen tutkinto tai tutkintoon kuuluva koe) tai kielikoe.

Jos hakijalla ei ole ruotsi koulusivistyskielenä, hänen tulee todentaa kielitaitonsa olevan vähintään tasolla B2 (eurooppalainen viitekehys). Todentaminen tapahtuu todistuskopioilla, joiden oikeellisuus tarkistetaan, jos hakija valitaan. Mikäli hakija ei toimita kielitaitovaatimuksesta vaadittua liitettä määräajassa, ei häntä otetaan huomioon opiskelijavalinnassa. Huom! Hakijan, jonka täytyy osoittaa kielitaito ruotsin kielessä (Hanken ja/tai Åbo Akademi), tulee toimittaa liite hakuaikana tai viimeistään 10.4.2019 klo 15.00, jotta kielitaito voidaan todentaa. Hakukeväänä (2019) valmistuvien ylioppilaiden ei tarvitse toimittaa liitettä, mikäli alla olevat ehdot täyttyvät (tiedot saadaan automaattisesti). Jos et jostain syystä voi toimittaa liitettä määräaikaan mennessä, tulee sinun olla yhteydessä yliopiston hakijapalveluihin. 

Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli tarkoittaa sitä kieltä, joka on ollut hakijalla opetuskielenä peruskoulussa, lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa ja josta hakija on saanut hyväksytyn äidinkielen arvosanan päättötodistukseen (Valtioneuvoston asetus 481/2003). Jos hakija on suorittanut peruskoulun yhdellä ja lukion toisella kotimaisella kielellä, voi hakija itse valita koulusivistyskielensä.

Hakija voi todentaa ruotsin kielen olevan hänen koulusivistyskielensä näillä suorituksilla:

• hyväksytty arvosana ruotsi äidinkielenä peruskoulun päättötodistuksessa,
  – myös norjan, tanskan, islannin tai fäärin kieli äidinkielenä peruskoulun päättötodistuksessa hyväksytään

• hyväksytty arvosana ruotsi äidinkielenä lukion/toisen asteen päättötodistuksessa,
  – myös norjan, tanskan, islannin tai fäärin kieli äidinkielenä toisen asteen päättötodistuksessa hyväksytään

• ylioppilastutkinnossa suoritettu hyväksytty arvosana ruotsi äidinkielenä,
• ylioppilastutkinnossa suoritettu ruotsin kieli toisena kielenä (R2) vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur (M)
• suoritettu ammatillinen perustutkinto, jossa hyväksytty arvosana ruotsi äidinkielenä.

Opetuskielenä ruotsi (kokonainen tutkinto tai esim. tutkintoon kuuluva koe)

a) Toisen asteen koulutus/tutkintoon kuuluva osa tai koe

Hakija voi todentaa kielitaitonsa seuraavilla suorituksilla:

• Ylioppilastutkinnossa ylimääräinen ruotsi äidinkielenä -koe suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude (M)
• Ylioppilastutkinnossa ruotsi toisena kotimaisena kielenä -koe:
  – pitkä oppimäärä (A-oppimäärä) suoritettu vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E)
  – keskipitkä oppimäärä (B1-oppimäärä) suoritettu arvosanalla laudatur (L)

• IB-tutkinnossa: A-taso suoritettu hyväksytysti
• IB-tutkinnossa: B-taso suoritettu vähintään arvosanalla 5
• EB-tutkinnossa:
  – L1-kieli suoritettu hyväksytysti
  – L2-kieli suoritettu vähintään arvosanalla 7

b) Korkeakoulututkinto

Hakija voi todentaa kielitaitonsa korkeakoulututkinnolla/-opinnoilla, jos on:

• • hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon, jonka opetuskielenä on ruotsi
  • hakija on tehnyt vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallisen lopputyön ruotsiksi
  • hakija on tehnyt korkeakoulussa hyväksytyn kypsyysnäytteen ruotsiksi
  • hakija on suorittanut seuraavat kieliopinnot:
    – korkeakoulututkinto ruotsin kieli/pohjoismaiset kielet pääaineena
    – ruotsin kieli/pohjoismaiset kielet 60 op/30 ov

Kielikoe
Hakija voi myös todentaa kielitaitonsa suorittamalla jonkun alla olevista kielikokeista.

• Hyväksytty tulos Handelshögskolan vid Åbo Akademin ja Hanken Svenska handelshögskolanin itse järjestämästä kielikokeesta, joka mittaa hakijan ruotsin kielen taidot tasolla B2 (voimassa viisi vuotta suorituksesta). Kielikoe järjestetään 16.4.2019, ja kielikokeeseen ilmoittaudutaan hakulomakkeella Opintopolussa. Lisätietoja löytyy Hankenin ja Åbo Akademin internetsivuilta.
• Hyväksytty tulos kielikokeesta jonka järjestävänä tahona on Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, joka mittaa hakijan ruotsin kielen taidot tasolle B2 tai antaa hakijalle hakukelpoisuuden kandidaatintutkintoon johtavaan ruotsinkieliseen koulutukseen (voimassa yhtä kauan kuin SSKH:n omissa valintakriteereissä).
• Todistus Opetushallituksen yleisen kielitutkinnon (YKI) suorittamisesta. Ruotsin kielen taito on riittävä, kun hakija on saavuttanut kaikista osakokeista vähintään taitotason 4.
• Todistus Valtionhallinnon ruotsin kielen kielikokeen (”pieni kielikoe”) suorittamisesta arvosanalla hyvät tiedot. Kaikkien kolmen osa-alueen on oltava tasolla hyvät tiedot.
• Hyväksytty tulos TISUS-kokeen (Test i svenska för universitetsstudier). Kokeen kaikkien osa-alueiden täytyvät olla hyväksyttyjä.

*ruotsin kielen kielitaidon osoittamisen osalta sivuja päivitetty 6.2.2019 valintaperusteiden vastaisen tiedon osalta.