Opiskelu

Kauppatieteitä voi opiskella Suomessa kymmenessä eri yliopistossa Helsingissä, Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Turussa, Oulussa ja Vaasassa. Lisäksi Turun yliopistolla on yksikkö Porissa, Hankenilla Vaasassa ja Aallon kauppakorkeakoululla Mikkelissä. Kaikki kauppatieteitä opettavat yliopistot löytyvät täältä.

Kauppatieteet alana on monipuolinen kokonaisuus, jonka sisällä on useita eri suuntautumisvaihtoehtoja ja valmistuneet kauppatieteiden kandidaatit ja maisterit työskentelevät monissa erilaisissa tehtävissä ja ammateissa Suomessa ja ulkomailla.

Kauppatieteissä voit suuntautua esim. henkilöstöasioihin, markkinointiin, taloushallintoon, rahoitukseen tai yritysjuridiikkaan. Voit tutustua tarkemmin yliopistojen tarjoamiin pääaineisiin kohdasta Yliopistot

Kauppatieteitä voi opiskella suomeksi kahdeksassa yliopistossa, ruotsiksi kahdessa yliopistossa. Tämän lisäksi tutkinnon tai sen osia voi suorittaa englanniksi kaikissa kymmenessä kauppatieteitä opettavassa yliopistossa.

Kauppatieteelliset tutkinnot

Yliopistojen kauppatieteelliset tutkinnot ovat kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, kauppatieteiden maisterin tutkinto sekä kauppatieteiden tohtorin tutkinto. Kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan kolme vuotta ja maisterin tutkinto on kaksivuotinen. Tohtorin tutkinnon suorittamiseen menee yleensä noin neljä vuotta.

Suomessa suurin osa korkeakoulututkinnoista seuraa Eurooppalaista korkeakoulututkintojen viitekehystä, jossa ensimmäisen syklin muodostaa alempi korkeakoulututkinto, toisen ylempi korkeakoulututkinto ja kolmannen tohtorin tutkinto. Suomessa ensimmäisen syklin tutkintoja ovat yliopistojen kandidaatin tutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot. Toisen syklin, tai ylempiä korkeakoulututkintoja Suomessa yleisimmin kutsutaan yliopistoissa maisterin tutkinnoiksi ja ammattikorkeakouluissa ylemmiksi ammattikorkeakoulututkinnoiksi.

Suomessa korkeakouluja ovat siis yliopistot ja ammattikorkeakoulut, jotka eroavat toisistaan käytännössä siten, että ammattikorkeakoulujen opetus on soveltavampaa ja käytännönläheisempää ja tähtää pääsääntöisesti alempaan korkeakoulututkintoon. Yliopistoissa taas pääsääntöisesti opiskellaan sekä alempi, että ylempi korkeakoulututkinto ja opetus on enemmän teoriapainotteista.

Kun sinut hyväksytään opiskelemaan kauppatieteitä, sinulle annetaan opinto-oikeus sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon. Tämä tarkoittaa, että kun olet suorittanut kolmevuotisen kanditutkinnon, sinun ei tarvitse enää pyrkiä uudelleen maisteriohjelmaan, mikäli jatkat saman yliopiston sisällä. Tästä poikkeuksen muodostaa Aallon kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikkö, jossa opinto-oikeus myönnetään vain kandidaatin tutkintoon asti.

Suurin osa opiskelijoista jatkaa suoraan kandidaatin tutkinnon jälkeen maisterin tutkintoon. Tästä huolimatta kandidaatin tutkinto on kuitenkin ihan oikea tutkinto. Vaikka sinulla onkin oikeus jatkaa opintojasi suoraan maisteriksi saakka yliopiston sisällä, kanditutkinnon loppuvaiheessa voi hyvin miettiä, haluaako suorittaa maisterin tutkinnon samassa yliopistossa, vai jossain toisessa korkeakoulussa, Suomessa tai ulkomailla. Korkeakoulun vaihtoon liittyy yleensä erillinen hakuprosessi, mutta joskus eri oppiaineiden ja/tai korkeakoulujen yhdistelemisestä voi löytyä se oman näköinen ja itselleen mieluisin opintopolku, jonka pohjalta on hyvä siirtyä työelämään. Tutkintojen välillä on myös hyvä hetki käydä töissä ja hakea sieltä ajattelun vahvistusta omalle urasuunnittelulleen.

Korkeakoulututkintojärjestelmä

Kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto rakentuu useimmissa yliopistoissa kaikille yhteisistä perusopinnoista, pääaineen/-ohjelman opinnoista, sivuaineopinnoista ja kieliopinnoista.

Yhteiset perusopinnot kestävät noin vuoden ja niiden kautta opiskelijat saavat yleiskäsityksen useimmista kauppatieteiden aineista, kuten markkinoinnista, johtamisesta, rahoituksesta ja laskentatoimesta, kansantaloudesta ja niin edelleen.

Pääaine tai varsinainen kandiohjelma valitaan usein perusopintojen jälkeen, tai loppuvaiheessa. Kandiohjelmien sisällöt vaihtelevat yliopistoittain. Joissain yliopistoissa on tarjolla laaja valikoima ohjelmia, ja joissain kauppatieteellisiä aineita on koottu yhteen ja siten muodostettu määrällisesti vähemmän, mutta sisällöltään laaja-alaisempia kandiohjelmia.

Sivuopintoja voi suorittaa usein jostain toisesta yliopiston tiedekunnasta, tai täydentää kandiohjelmaansa jollain toisella kauppatieteellisellä aineella. Usein sivuopintoja suoritetaan myös jossain ulkomaisessa yliopistossa opiskelijavaihdon kautta.

Kieliopinnot kuuluvat useimmiten kauppatieteellisiin tutkintoihin. Kieliopintojen määrä vaihtelee yliopistoittain, mutta keskimäärin niitä sisältyy tutkintoon noin 20 opintopistettä, eli noin 1/3 vuoden opintojen verran.

Kauppatieteiden maisterin tutkinto sisältää usein samat elementit, kuin kandidaatin tutkinto, pois lukien peruskurssit. Maisteriohjelmia, tai pääaineita, on valittavana enemmän, kuin kandidaatin tutkinnossa ja ne ovat usein sisällöltään tarkemmin rajattuja. Maisteriohjelmat usein joko syventävät jotain kauppatieteellistä oppialaa entisestään, pyrkivät yhdistelemään eri kauppatieteen aloja ja siten luovat omaleimaisen ohjelman, tai yhdistävät kauppatieteitä ja muita tieteenaloja. Kannattaa pohtia tarkkaan, millaiseen ohjelmaan haluaa lähteä.

Ohjelman valintaan ei ole yksiselitteisiä ohjeita, vaan se riippuu opiskelijan omista mielenkiinnon kohteista. Saattaa olla, että sitä suosikkiohjelmaa ei ole lainkaan oman yliopiston sisällä, tai Suomessa, jolloin voi harkita yliopiston vaihtamista.

Kauppatieteellisen koulutuksen laadunarviointi

Kauppatieteellistä koulutusta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Laadunarviointia ja kehittämistä tehdään yliopistojen sisällä sekä niiden ulkopuolella. Ulkopuolisia arviointeja tekee Suomessa Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) sekä kansainvälisesti erilaiset laadunarviointiorganisaatiot. Lisäksi Suomen ekonomit ry tekee säännöllisesti selvityksiä kauppatieteellisestä koulutuksesta.

Suomen ekonomit ry:n tutkimukset katsovat säännöllisesti vastavalmistuneiden palautetta sekä tilannetta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Lisätietoa (http://www.ekonomit.fi/ekonomikoulutuksen-laadunarviointi)

AACSB Accredited

AACSB (The Association to Advance Collegiate Schools of Business) on maailman yksi johtavista kauppatieteellisen alan koulutusta arvioivista organisaatiosta. AACSB:n akreditointi myönnetään koko koululle ja sen piiriin kuuluu kaikki koulun tarjoama kauppatieteellisen alan koulutus.

AMBA logo

AMBA-järjestön (Association of MBAs) akreditointi tarkastelee erityisesti MBA ja Executive MBA –ohjelmien laatua.

EQUIS logo

AACSB (The Association to Advance Collegiate Schools of Business) on maailman yksi johtavista kauppatieteellisen alan koulutusta arvioivista organisaatiosta. AACSB:n akreditointi myönnetään koko koululle ja sen piiriin kuuluu kaikki koulun tarjoama kauppatieteellisen alan koulutus.

EPAS

AACSB (The Association to Advance Collegiate Schools of Business) on maailman yksi johtavista kauppatieteellisen alan koulutusta arvioivista organisaatiosta. AACSB:n akreditointi myönnetään koko koululle ja sen piiriin kuuluu kaikki koulun tarjoama kauppatieteellisen alan koulutus.

Elämää opiskelun ulkopuolella

Kaikki yliopisto-opiskelijat kuuluvat automaattisesti yliopistonsa ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta järjestää paljon toimintaa joko itse, tai ainejärjestöjen kautta. Ainejärjestöön kuuluminen on vapaaehtoista, mutta erittäin suositeltavaa. Hankenilla ei ole muita kuin kauppatieteilijöitä. Siksi kauppatieteiden ainejärjestö ja ylioppilaskunta ovat Hankenilla sama asia.

Kauppatieteiden opiskelijoiden eli kyltereiden opiskelijaelämä on vilkasta. Toimintaa löytyy joka lähtöön, liikunnasta korkeakulttuuriin, politiikasta juhlimiseen ja valokuvauksesta kielipiireihin. Ja mikäli omanlaista toimintaa ei vielä ole pystyssä, sitä voi aina luoda muiden asiasta kiinnostuneiden kavereiden kanssa. Tutustu kylteritoimintaan: Kylterivideo.

Tietoja opiskelijatoiminnasta löytyy ainejärjestöjen verkkosivuilta.

Ainejärjestöt

Valikko